Perunkarvatonkoira

Perunkarvatonkoira, alkuperäiseltä nimeltään perro sin pelo del peru, on nimensä mukainen. Rodun ominaispiirre on lähes täydellinen karvanpuutos. Rodusta esiintyy kolme kokomuunnosta: suuri, keskikokoinen sekä pieni. Kuten usealla muullakin karvattomalla rodulla, esiintyy tästäkin rodusta karvallinen muunnos.

Perunkarvatonkoira on kohtalaisen harvinainen rotu. Rodun yksilöiden lukumäärää on vaikea arvioida sillä Perussa elää edelleen rodun edustajia kulkukoirina ja luonnonvaraisina. Jotkut arviot koirien määrästä liikkuvat noin muutamissa tuhansissa, joidenkin arvellen luvun olevan huomattavasti isompi. Suomessa rodun edustajia arvioidaan olevan noin kolmen- ja neljänsadan välillä.

Perunkarvatonkoira on jalostuksellisesti hyvin nuori, vaikka rotu on lähtöisin jo Inka-kultturiin ajoilta, sillä ensimmäinen rotumääritelmäkin on vasta vuodelta 1985. Ensimmäinen rodun edustaja saapui Suomeen vuonna 1989.

Karvattomuus

Rodun erikoispiirteenä on karvapeitteen lähes täydellinen puutos useimmilla yksilöillä. Karvan määrä vaihtelee yksilökohtaisesti ja sen yleisimmät esiintymispaikat ovat pää, tassut sekä häntä. Näissä paikoissa myös rotumääritelmä sallii karvan esiintymisen. Koskäa geeni, joka karvattomuuden aiheuttaa, on dominoiva, on rodussa myös karvallisia karvattomuusgeenittömiä yksilöitä. Vaikka karvalliset yksilöt ovat puhdasrotuisia, eivät ne voi osallistua suomessa näyttelyihin sillä rotumääritelmä ei tunne rodun karvallista muunnosta. Suomessa karvalliset perunkarvatonkoirat rekisteröidään, mutta esim. Perussa, rodun kotimaassa niitä ei voida rekisteröidä.

Karvattomuus on yhteydessä myös rodussa ilmenevään hammaspuutokseen. Geenin, joka aihettaa karvattomuutta, on huomattu aiheuttavan myös hammaspuutosta. Useimmilla karvattomilla rodun edustajilla esiintyykin jonkinlaisia hammaspuutoksia, yleisimpinä puuttuvina hampaina ovat välihampaat.

Luonne

Perunkarvatonkoira on luonteeltaan älykäs ja valpas koira. Vieraisiin se suhtautuu varautuneesti, yleensä väistämällä jos vieras yrittää koiraa silittää tai sitä muuten koskea. Tutustuttuaan vieraisiin, perunkarvatonkoira voi olla hyvinkin ihmisrakas ja hakeutuu oma-aloitteisesti ihmisten seuraan ja silitettäväksi. Omistajaansa perunkarvatonkoira kiintyy yleensä hyvin voimakkaasti.

Tarkkaavaisuutensa vuoksi perunkarvatonkoira on hyvä vahti.