Yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja kieli

Yhdistyksen nimi on Perun- ja Meksikonkarvattomat ry ja sen kotipaikka on Vantaa. Yhdistyksen toiminta-alue on koko maa. Yhdistyksen kieli on suomi.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia perunkarvatonkoirien ja meksikonkarvatonkoirien rotuja harrastavana yhdistyksenä ja edistää, ohjata ja valvoa näiden rotujen aidosti karvattomien ja karvallisten yksilöiden laadukasta jalostusta ja jäsentensä koiraharrastusta sekä hyvää koiranpitotapaa Suomessa ja kansainvälisesti yhteistyössä Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys antaa opastusta ja neuvoja jäsenilleen rodun jalostuksessa ja hoidossa, levittää kirjallisuuden ja muiden tiedotusvälineiden kautta tietoa edustamistaan roduista rotuesitteiden avulla, järjestää voittoa tavoittelematta open show-tapahtumia, jalostustarkastuksia, agility- ja tottelevaisuuskoulutuksia sekä kursseja ja luento- sekä tiedotustilaisuuksia ja osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tarkoituksensa mukaisissa kysymyksissä ja muilla tarpeelliseksi näkemillään tavoilla. Yhdistys ylläpitää omaa Internet-sivustoa ja julkaisee yhdistyksen jäsenlehden Internet-julkaisuna jäsenilleen. Niille, joilla ei ole Internet-yhteyttä, yhdistys toimittaa julkaisusta paperisen kopion. Yhdistys seuraa rodun kehitystä kotimaassa ja ulkomailla, sekä pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäsenmaksuja, voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, muodostaa rahastoja sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia. Yhdistys voi järjestää varainkeräyksiä, arpajaisia ja yleisiä huvitilaisuuksia asianmukaisen luvan saatuaan. Yhdistys voi lisäksi harjoittaa sellaista voittoa tavoittelematonta elinkeinoa tai ansiotoimintaa joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

Jäsenet

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö taikka oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Perhejäseneksi voidaan hyväksyä vuosi- tai ainaisjäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Perhejäsenellä on samat oikeudet kuin varsinaisella jäsenellä, mutta hänelle ei lähetetä yhdistyksen julkaisuja. Nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä alle 15 -vuotiaat yksityiset henkilöt. Nuorisojäsenellä ei ole äänioikeutta, eikä voi olla hallituksessa. Saa tiedotteet ja oikeuden jäsenlehteen.

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö taikka oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Tuomarijäseneksi voidaan hyväksyä kotimainen ulkomuototuomari, jolla on perunkarvatonkoirien ja meksikonkarvatonkoirien arvosteluoikeudet.

Yhdistyksen hallituksen ehdotuksesta voidaan kunniajäseneksi kutsua henkilöitä, joille yhdistys haluaa osoittaa erityistä kunnioitusta ja kiitollisuutta, sekä kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen hallituksen entisen puheenjohtajan. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa tai rodun kasvattamista laadullisesti ja vastuuntuntoisesti. Ehdotukset alistetaan yhdistyksen kokouksen ratkaistaviksi.

Kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajalla on samat oikeudet kuin varsinaisella jäsenellä, mutta ovat vapaat jäsenmaksuista. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi (1) kerrallaan.

Tukijäseneksi voi liittyä Suomen seurakoirayhdistys ry:een kuuluva jäsen. Tukijäsenellä on samat oikeudet kuin varsinaisella jäsenellä, mutta edullisempi jäsenmaksu. Tukijäsenelle ei lähetetä yhdistyksen jäsenlehteä, mutta lähetetään tiedotteet sähköisesti.

Jäsenet kunniapuheenjohtajaa ja kunniajäsentä lukuun ottamatta hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Hallitus ei ole velvollinen kertomaan syytä/perustelemaan jos ei hyväksy hakijaa yhdistyksen jäseneksi.

Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Hallituksen tulee muissa kuin jäsenmaksun laiminlyöntitapauksissa varata jäsenelle kohtuullinen aika antaa asiasta selvityksensä. Jäsenmaksun laiminlyönnin osoittaa 30.6. kalenterivuosittain yhdistyksen tekemä tarkistus.

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole mitään oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

Jäsenmaksu

Varsinainen- ja perhejäsen suorittavat liittymismaksun sekä kalenterivuosittain jäsenmaksuna sen summan, minkä syyskokous on kulloinkin määrännyt. Jäsenmaksut suoritetaan kultakin kalenterivuodelta helmikuun loppuun mennessä. Varsinainen jäsen voi valita maksaako hän jatkuvasti vuotuisen jäsenmaksun vai kertakaikkisen ainaisjäsenmaksun. Ainaisjäsenmaksun suuruus on varsinaisen jäsenen vuotuinen jäsenmaksu viisitoistakertaisena. Jos varsinainen jäsen on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut yhdistyksen jäsenenä yhtäjaksoisesti 20 vuotta, hän vapautuu vuosittaisen jäsenmaksun suorittamisesta.

Tuomari- ja kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista.

Kannattajajäsenen ja tukijäsenen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää hallitus vuosittain.

Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja sekä kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallituksen puheenjohtaja ja varsinaiset jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa kahdeksi (2) seuraavaksi kalenterivuodeksi siten, että vuosittain puolet jäsenistä on erovuorossa aluksi arvan, sittemmin vuoron mukaan. Varajäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan.

Erovuorossa olevat voidaan valita välittömästi uudelleen hallitukseen kuitenkin siten, että sama yhdistyksen jäsen voi tulla valituksi puheenjohtajaksi peräkkäin enintään neljä (4) kertaa ja varsinainen jäsen tehtäväänsä peräkkäin enintään kolme (3) kertaa.

Hallitus voi tarvittaessa asettaa yhdeksi (1) vuodeksi kerrallaan toimikuntia määrättyjä asioita varten. Toimikunnissa voi olla myös yhdistyksen ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet (50 %) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (50 %) sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus voi pitää osan kokouksista Internet/puhelinkokouksina.

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja; kaksi (2) yhdessä.

Hallitus voi tarvittaessa oikeuttaa puheenjohtajan, hallituksen jäsenen, sihteerin tai rahastonhoitajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille 20. tammikuuta mennessä ja heidän on annettava lausuntonsa hallitukselle 3. helmikuuta mennessä.

Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä sekä tukijäsenellä yksi (1) ääni. Kannattaja- nuoriso- ja tuomarijäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Äänestys suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä jos yksikin kokouksen äänivaltainen osallistuja sitä haluaa.

Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, elleivät yhdstyksen säännöt muuta vaadi.

Yhdistyksen kokouksissa ratkaistaan asiat avoimella äänestyksellä ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jollei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa toisin määrätä. Milloin joku kokouksen edustaja sitä vaatii, suoritetaan äänestys suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan, ratkaisee vaaleissa arpa, muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

Äänioikeutettu jäsen voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Yksittäinen asiamies voi edustaa kokouksessa kerrallaan korkeintaan yhtä (1) äänioikeutettua jäsentä.

Jäsen, jonka vuotuista jäsenmaksua ei ole maksettu 30.6. mennessä, ei ole oikeutettu käyttämään äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksissa.

Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle ilmoittamalla siitä sähköpostitse ja yhdistyksen kotisivuilla tai kirjeitse vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.

Kokoukset pidetään hallituksen määräämällä paikkakunnalla.

Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus ja valtakirjojen tarkistus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille
7. päätetään toimenpiteistä joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. muut esille tulevat asiat
10. kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus ja valtakirjojen tarkistaminen
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä päätetään varsinaisten, nuoriso- ja perhejäsenten liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut jäsenet 6 kohdan mukaisesti seuraavan kalenterivuoden 1.1. alkavaksi toimikaudeksi
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. muut esille tulevat asiat
10. kokouksen päättäminen.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle kuukautta (30 pv) aikaisemmin.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä ja päätös on vahvistettava seuraavassa, aikaisintaan kuukauden (30 pv) kuluttua pidettävässä yhdistyksen kokouksessa samansuuruisella äänten enemmistöllä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen määräämällä tavalla. Samoin menetellään yhdistyksen varojen osalta myös tilanteessa, jossa yhdistyksen toiminta on lakkautettu.

Yhdistyslain soveltamisesta

Mikäli säännöistä ei muuta johdu, noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia.